25e dimanche T.O.

DOMINIKA 25 NO TE TAU NOA

A taio tatou i te puta Amosa peropheta (8, 4-7)

A faaroo mai na outou i teie, o outou tei haaparuparu i te taata veve, e tei haapohe i te feia veve o te fenua. Outou tei parau : Afea e hope ai te marama ia hoo atu tatou i te mau taoa ; e te tapati, ia iriti tatou i te vairaa sitona, ia faaiti tatou i te faito e ia faarahi i te sekela, e ia rave tatou i te mau faito haavare, ia roaa mai ia tatou te feia veve i te ario, e te feia veve i te tiaa, e ia hoo hoi i te sitona ino ! Au tapu te Fatu i te teoteo o Iakoba : E ore roa e moe ia’u, e tae noa atu i te hopea, ta ratou mau ohipa’toa ra. - O te Parau ïa a te Atua.

SALAMO 112,1-2,5-6, 7-8

E te mau tavini o te Fatu ra,
a arue, a haamaitai i tona ra ioa !
Ia haamaitai hia te ioa o te Fatu,
mai teie atu nei e a muri noa’tu !

O vai tei au i te Fatu, to tatou Atua ?
O tei ae i nia, no te noho
e tei pou mai i raro e hio
i te mau rai e te mau fenua.

O tei faateitei i tei haehaa mai raro mai i te repo,
e tei faatia mai i nia i tei veve ra mai roto mai i te tïria pera ra,
ia faanoho iana i rotopu i te feia rarahi ra,
i rotopu i te feia rarahi o tona iho nunaa.

A taio tatou i te epitore matamua a Paulo peata ia Timoteo (2, 1-8)

E ta’u tamaiti here ra, na mua i te mau mea atoa, te a’o atu nei au, ia faatupu outou i te aniraa, i te pure, i te faateniraa, ’e i te haamaitairaa no te mau taata atoa, no te hui arii ’e te feia mana atoa, ia parahi tatou ma te hau ’e te aueua ore, ma te paieti ’e te tura. O te reira te mea maitai ’e te au i mua i te aro o te Atua, to tatou Faaora, o tei hinaaro i te taata atoa ia ora ’e ia tae i te ite i te parau mau. Hoe roa hoi Atua e vai nei ’e hoe hoi arai i ropu i te Atua ’e te taata : o te Kirito ra o Iesu, e taata atoa oia ; O tei tuu iana iho ei hoo no te taata  atoa. Ua na reira tōna riroraa ei ite i te tau au ra. ’E, o vau nai hoi, ua faatorohia ia ei ve’a ’e ei apotoro o taua ohipa ite ra - e parau mau teie, aita vau e haavare nei - ’e ei orometua hoi na te mau etene ei haapii ia ratou i te ite ’e te parau mau. No reira, te hinaaro nei au ia pure te taate i te mau vahi atoa ma te hopoi i te rima viivii ore i nia ’e ma te haapae i te riri ’e te mārō. - O te Parau ïa a te Atua.

ALLELUIA (2 Kor 8, 9)

Inaha o Iesu Kirito, e e taoa rahi tāna, ia faataoahia outou i taua veve nona ra.

A taio tatou i te Evanelia a Luka peata (16, 1-13)

I taua anotau ra, ua parau atura Iesu i tana mau pipi : « E ti’a’au to te hoe taata taoa rahi, ’e, i mua iana, ua parihia taua ti’a’au ra i te puhura i tāna faufaa. Ua titau atura oia i tōna ti’a’au, ’e ua parau atura iana : “E aha teie tā’u e faaroo nei no oe ? A faataa mai i te huru o ta oe ti’a’aura’a, no te mea e ore e ti’a’au faahou.” Ua na ō ihora taua ti’a’au ra i roto iana iho : “E aha rā vau, te faaore nei hoi ta’u fatu i tō’u toroa ? E utaru i te repo ? eita e maraa ia’u. E taparu haere i te moni ? e haama ïa vau. Ua ite au i tā’u ravea e faariihia ai au e te taata i roto i to ratou fare, ia faarerehia vau i tō’u toroa.” Titau tataitahi atura oia i te mau amutarahu atoa a tōna fatu. Ua ui atura oia i te taata matamua : “E hia  ta oe tarahu i tō’u fatu ?” Ua pahono maira taua taata ra : “Hoe hanere paero hinu.” Ua parau atura te ti’a’au iana : “A rave i ta oe parau tarahu, a parahi i raro i tenāna, a papai ai e : pae ahuru.” Ua ui atura oia i te tahi : “O oe, e  hia ta oe tarahu ?” Ua pahono maira oia : “E pae hanere pute sitona.” Ua parau atura te ti’a’au : “A rave i ta oe parau tarahu, a papai ai e : maha hanere.” Haamaitai atura te fatu i taua ti’a’au parautia ore ra, no te aravihi o tāna ravea. E hau a’e hoi te aravihi o te mau tamarii o teienei ao, i roto i ta ratou mau ohipa, i to te tamarii o te maramarama. ’E teienei, te parau atu nei au ia outou : A faatau’a atu i te tau’a no outou i te Moni haavare nei, ia faariihia outou e taua mau tau’a ra i roto i te mau nohoraa etereno ra, ia tae i te mahana e ere ai outou i taua Moni ra. O tei haapao maitai i te mea iti ra, e haapao maitai atoa ïa i te mea rahi ; e taata parautia ore oia i roto i te mau ohipa rii ra, e taata parautia ore atoa oia i roto i te mau ohipa rarahi. ’E teienei, aita outou i haapao maitai i te Moni haavare ra, na vai e tuu atu ia outou i te taoa mau ? ’E, aita outou i haapao maitai i te taoa ’ē ra, na vai e tuu mai ia outou i ta outou iho taoa ? Aore e tavini e ti’a ia tavini atu i na fatu toopiti ; e riro oia i te au ore atu i te tahi, ’e i te au atu i te tahi ; ’e aore rā, e haapao atu i te tahi, ’e e tahitohito atu i te tahi. Eita e ti’a ia outou ia tavini atu i te Atua ’e i te Moni. » - Haapopou tatou i te Parau a te Atua.

E aore râ, taioraa haapotohia :

A taio tatou i te Evanelia a Luka peata (16, 10-13)

I taua anotau ra, ua parau atura Iesu i tana mau pipi : « O tei haapao maitai i te mea iti ra, e haapao maitai atoa ïa i te mea rahi ; e taata parautia ore oia i roto i te mau ohipa rii ra, e taata parautia ore atoa oia i roto i te mau ohipa rarahi. ’E teienei, aita outou i haapao maitai i te Moni haavare ra, na vai e tuu atu ia outou i te taoa mau ? ’E, aita outou i haapao maitai i te taoa ’ē ra, na vai e tuu mai ia outou i ta outou iho taoa ? Aore e tavini e ti’a ia tavini atu i na fatu toopiti ; e riro oia i te au ore atu i te tahi, ’e i te au atu i te tahi ; ’e aore rā, e haapao atu i te tahi, ’e e tahitohito atu i te tahi. Eita e ti’a ia outou ia tavini atu i te Atua ’e i te Moni. »           - Haapopou tatou i te Parau a te Atua.