Baptême du Seigneur

I TE DOMINIKA I MURI MAI I TE 6 NO TENUARE

Si l’Épiphanie est célébrée le 7 ou le 8 janvier, la fête du Baptême du Seigneur est célébrée le lundi qui suit. On ne prend, en ce cas, qu’une lecture avant l’Évangile, avec le psaume.

TE PAPETITORAA O TE FATU

Oro’a

A taio tatou i te puta a Isaïa peropheta (40, 1-5.9-11)

Ia mahanahana oe, ia mahanahana oe, e ta’u nunaa e, te na reira maira to outou Atua. A parau i te mafatu no Ierusalema, e a faaitoito iana ; no te mea ua oti tona ati, ua faaore hia tana hara ; ua noaa hoi iana, no ô mai i te rima o te Fatu, te utua, e taipiti noa’tu, e au i tana ra hara. Te pii maira te reo a te hoe i te medebara : e faanehenehe na outou i te èâ o te Fatu. E faafaro na, i te fenua moemoe, i te haerea o to tatou Atua. E faaî hia te mau peho, e faahaehaa hia te moua e te mau aivi, e faaafaro hia te èâ pio, e te mau vahi puupuu e haapapu hia ïa. E e faaite hia mai te hanahana o te Fatu, e ite paatoa te taata e, na te vaha o te Fatu i parau. A paiuma i nia i te moua teitei, o oe tei hopoi i te parau maitai ia Siona ; a faateitei na i to reo ma te uana, o oe tei hopoi i te parau maitai ia Ierusalema nei ; a faateitei na, eiaha e mataû ; a parau atu i te mau oire no Iuda : A hio na i to outou Atua. Inaha te haere maira te Fatu, te Atua ma te puai ; e e mana te i tona rima ; inaha te iana iho tona utua ; e te hoo o tana ohipa te i mua ïa iana. E faamu oia i tana mai te tiai mamoe ra ; e haaputu oia i te mau arenio i tona rima, e e hopoi i nia i tona ouma ; nana iho e hopoi i te mau maiaa i hapu. - O te Parau ïa a te Atua.

SALAMO 103, 1c.2a.3a, 3bc-4, 24-25, 27-28, 29-30

Ua vehi hia oe i te unauna e te anaana,
ua faaahu hia oe i te maramarama mai te ahu ra,
ua patu oe i ta oe na mau piha
teitei i nia i te mau pape.

Ma te faariro i te mau ata ei pereoo na oe,
na nia i te mau pererau o te matai to oe haerea.
Te faariro na oe i te mau matai ei vea no oe,
e to mau tavini o te auahi pura ïa.

Aue te rahi o ta oe ra mau ohipa, e te Fatu e !
I to oe na Paari anae i oti ai,
ua i te fenua nei i ta oe ra taoa.
Teie hoi te moana rahi, e te atea na tera pae e na tera pae,
e te tiarepuraa o te animali, te mau animali rii, e te mau animali rahi.

Te tiaturi anae ra te reira ia oe
ia roaa ta tatou maâ i te tau mau ra ;
o ta oe e horoa ra, o ta ratou ïa e rave ;
ia heheu anae oe i to rima ra, ua i ïa ratou i te maitai.

Ia purou ra oe i to mata ra, ua riaria ratou,
ua rave anae mai oe i to ratou aho, ua pohe ïa ratou,
ua hoi anae atura i to ratou ra repo mau.
Ua haapuai atu anae oe i to aho, ua poiete hia ratou,
e ua faaapi oe i te aroa o te fenua nei.

A taio tatou i te epitore a Paulo peata ia Tito (2, 11-14 ; 3, 4-7)

E here e, ua pā mai hoi te karatia a te Atua o te faaora i te taata atoa. Te haapii mai nei taua karatia nei ia haapae tatou i te paieti ore ’e te mau nounou o teie nei ao, ia parahi tatou ma te tinai nounou, te parautia ’e te paieti i teie nei tau, a tiai noa atu ai tatou i ta tatou tiaturiraa oaoa ’e te fāraa mai o te hanahana o to tatou Atua nui ra, to tatou Faaora, o Iesu-Kirito. Ua pūpū oia iana iho no tatou, ei hoonaraa i ta tatou mau hapa, ’e ia tamā oia i te hoe nunaa, ei nunaa nona, ei nunaa itoito i te mau ohipa maitatai ra. Te Atua, to tatou Faaora, ’e tōna here i te taata nei, ua faaora mai oia ia tatou, eiaha i te mana o te mau ohipa i ravehia e tatou ma te parautia, i te mana ra o tōna aroha, na roto i te hopuraa pape e fanau-faahou-hia ai te taata ’e e faaapi-faahou-hia ai oia te Varua-Maitai. Ua ninii hua mai oia i taua Varua ra i nia tatou, na roto i to tatou Faaora o Iesu-Kirito, ia riro tatou ei taata parautia i te mana o tāna karatia ’e ei taata ’āi’a hoi, i te mea e, ua noaa ia tatou te tiaturiraa i te ora mure ore. - O te Parau ïa a te Atua.

ALLELUIA (cf. Luk 3, 16)

Ua parau atura Ioane Bapetito : teie mai nei te hoe o tei hau a'e i te puai ia'u nei : nâna e papetito ia outou i te Varua Maitai ’e te auahi.

A taio tatou i te Evanelia a Luka peata (3, 15-16.21-22)

I teie tau ra, te tiai noa ra te taata atoa, ’e te uiui noa ia ratou iho e ere anei o Ioane i te Mesia. Ua parau atura Ioane ia ratou atoa : « Te papetito atu nei au ia outou i te pape, te haere mai nei rā oia o tei hau roa tōna mana i tō’u ; eita vau e au i te tatara i te tapea i te tapea o tōna tāma’a ; e papetito oia ia outou i te Varua-Maitai ’e te auahi. » ’E inaha, oti a’era te tiaa rahi taata i te papetitohia, ua papetito-atoa-hia o Iesu. Te pure ra oia, vetea a’era te ra’i ; ua pou maira te Varua-Maitai i nia iana ma te hïro’a tino, mai te uupa te huru, ’e e reo maira, mai nia mai i te ra’i, i te na ōraa mai e : « o ta’u Tamaiti oe, ina’uanei au i faafanau ai ia oe. »       - Haapopou tatou i te Parau a te Atua.

 

 

 

 

 Le dimanche qui suit la fête du Baptême du Seigneur est le 2e dimanche du Temps ordinaire.